Paikka: Viro, Saarenmaa, Orissaare, Illikun luoto, Piidivabrik.
Kansainvälinen lentoasema: Lennart Meri, Tallinna.
Festivaalipaikan etäisyys lentoasemalta: 175 km.
Jos et ole koskaan tai pitkään aikaan käynyt Saarenmaalla ja tarvitset hyvän neuvon
täkäläisistä elinoloista ja muusta, katso täältä, autamme mielellämme!
Ensinnäkin Saarenmaalle tai Orissaareen matkustaminen ei ole ollenkaan vaikeaa.
Tallinnan ja Saarenmaan välillä on täysin toimiva lentoyhteys ja tietenkin tänne on myös
säännöllinen bussiyhteys lähes jokaisesta Viron suuremmasta kaupungista. Valitse
Tallinnan, Tarton tai Pärnun bussipysäkiltä kohteeksi Kuressaare ja hyppää kyytiin!
Muista, että festivaalin paikka on Orissaare, joka on myös bussilla tullessa ensimmäinen
pysäkki Saarenmaalla. Bussilippu sisältää myös lauttalipun, mikä tarkoittaa melko
huoletonta matkaa.
Viro on pieni ja etäisyydet melko lyhyitä. Tulitpa sitten Suomesta, Latviasta tai Liettuasta,
sillä ei ole väliä, matkasi Virtsuun ei kestä yli 5 tuntia. Virtsu-Kuivastu -lautat lähtevät
kesäkuukausina melko usein, joten sinun ei tarvitse odottaa kauan.
Kun vihreä liikennevalo syttyy, varmista, että kaikki tavarat ovat mukana ja suuntaa
turvallisesti lautalle. Lauttamatkalla kannattaa nauttia hyvästä ruoasta, kun matka jatkuu
vielä jokin aikaa. Kuivastun satamasta alkaa taas ajomatka ja Muhun saari jää tällä
kertaa taaksesi melko nopeasti. Mutta myös paluumatkalla on aikaa ihmetellä maisemia.
Tiepadolta (Väikese väina tamm) näkyy oikealla Orissaaren tv-masto, pidä se
maamerkkinä ja suuntaa Orissaareen. Kun olet perillä, tutustu festivaalipaikkaan, Illikun
luotoon ja Orissaaren venesatamaan. Hengitä keuhkot täyteen raikasta meri-ilmaa ja mene
sitten katsomaan Orissaaren mahtavinta tammea, joka sattuu olemaan keskellä stadionia ja
joka julistettiin Euroopan vuoden puuksi 2015. Tämän upean puun rungossa on iso reikä.
Jos mahdut sen sisään, ota kuva ja lähetä se meille, niin lähetämme sinulle hauskan
vastalahjan!
Kulje sitten hiljaa eteenpäin pitkin mutkaista Raanamaanteetä (rannikkotietä), jossa
puiden välistä näkyy välillä myös merelle. Tee pieni pysähdys Pullin penkereellä, sitten
jatkaa matkaa Anglan tuulimyllyjen luokse ja paluumatkalla pohjoiseen kääntyessä näet
myös Panga-jyrkänteen. Nyt kaunis luonto ja tärkeimmät nähtävyydet onkin nähty!
Jos et syönyt lautalla tai nälkä alkaa pikkuhiljaa taas hiipiä, suuntaa kohti Kuressaarea ja
nauti aidosta saaripizzasta Saaremaakera-ravintolan ruokalistalta. Jos et ole pizzan
ystävä, vieraile sen sijaan Kuressaaren venesatamassa ja Hafen-ravintolassa, josta löydät
aina jotain herkullista syötävää ja laajan valikoiman juomia. Kuressaaressa on runsaasti
majoituspaikkoja ja spa-kylpylöitä, joten halutessasi löydät varmasti sopivan
vaihtoehdon. Jos satut olemaan Kuressaaressa viikonloppuna, niin rehellisesti sanottuna
yöelämä täällä ei ole kovin hurjaa, mutta esimerkiksi UIM-surffibaarista löydät
jännittävän juomalistan ja sykkivää musiikkia.
Huomenta! Katsotaan nyt Saarenmaan muita jännittäviä paikkoja. Kuressaaren
piispanlinna on epäilemättä yksi Saarenmaan tärkeimmistä nähtävyyksistä, mutta jos se on
jo tuttu paikka, voit tällä kertaa vierailla Saare KEK -museossa, katsoa näyttelyä tai nauttia
konsertista. Oletko jo kokeillut ruokosta tehtyä juomapilliä? Kiltisti kysyttäessä voit
kurkistaa ruokopillien valmistuspajaan ja ostaa muutaman mukaasi matkamuistoksi.
Kunnon Saarenmaa-matkaan tulisi sisältyä myös kunnon kulaus olutta (tietysti ilman
pilliä). Paikallista olutta tarinoineen saat Pöiden panimosta Kuressaaressa tai sitten Pihtlan
olutkeittiöstä kaupungin ulkopuolella. Herkullisia juomia ja jännittäviä makuelämyksiä voi
kokeilla Ideafarmissa, jossa pullotetaan siirappeja, valmistetaan viiniä ja paljon muuta.
Ideafarmin tuotantoa löytyy myös I Land Sound -festivaalin cocktaileista. Historiasta
kiinnostuneiden kannattaa vierailla läheisessä Saarenmaan sotavarustemuseossa, josta
löydät sekä kiehtovia koneita että mukavan isännän.
Kun nähtävyydet nähty ja festarielämykset saatu, taitaakin olla taas aika napata jotain
syötävää ja aloitta paluumatka kotia kohti. Muhun saarelta kannattaa etsiä maailman
keltaisin parkkipaikan nurkka, joka sijaitsee Liiva Coop -myymälän takana, ja jossa majailee
myös Muhurito Burrito -niminen paikka. Nappaa naposteltavaksi saaren tuoretta katuruokaa
ja osta tuliaiseksi käsityöleipää Muhu Leib -myymälästä ja sitten suuntaa lautalle.
Ja kun olet takaisin mantereella, kannattaa tutustua myös muuhun Viroon. Kesä on
täällä lyhyt, mutta siksi onkin syytä ottaa siitä kaikki irti – kuljeskella ympäri maata ja
tutustua paikallisiin aarteisiin, nauttia auringosta ja tuulesta, merestä ja metsistä,
makuista ja tunnelmista. Virossa on kaikkialla mukavia ravintoloita, jotka tarjoavat upeita
makuelämyksiä paikallisista raaka-aineista sekä kesäisiä teatteri- ja konserttitapahtumia
kulttuurielämysten etsijöille. Yksi Viron kiehtovimmista luonnonkohteista on epäilemättä
suomaisemat; sanotaan, että mikä tahansa Viron paikka on vain 15 kilometrin
etäisyydellä lähimmästä suosta eli kivenheiton päässä. Virkistävä kylpy viileässä
suojärvessä ja kourallinen suomarjoja herkutteluun – ja kunnon annos energiaa onkin
saatu. Visit Estonia -verkkosivustolta löydät varmasti miljoona ideaa mukavaan
ajanviettoon.
Veistos “Luota valaaseen” eli Illikun pieni metsävalas on tehty vuoden 2023 I Land Sound -festivaaleille. 5 metrin pituisena se on kooltaan melko realistinen: hieman pienempi kuin vastasyntynyt ryhävalaan poikanen. Veistoksen runkoa peittävät kalaverkot ja tupakantumpit, jotka ovat myös eräät suurimmista maailman valtamerten saastuttajista. Valaiden ja muiden vesieläinten vatsoista on löydetty valtavia määriä muovia, mm. tupakantumppeja, ja meressä ajelehtivat kalastusverkot ovat suuri uhka valaiden elämälle, koska eläimet voivat juuttua niihin.
Valas keskellä vihreää luontoa vaikuttaa oudolta ja jopa hieman maagiselta, tuoden näkyville pienen osan syvästä vedenalaisesta maailmasta. Maapallon vesistöjen pinta-ala on vaikeasti tajuttavissa. Ihmiset eivät usein ymmärrä, että maanpäällisen toiminnan vaikutus ulottuu myös kauas ja syvälle maailman vesistöihin. Joten roskaa ja muovijätteitä joutuu sadeveden, jokien ja merien kautta maasta valtameriin, joiden avaruuksista löydettiin jo lähes 40 vuotta sitten satojen tuhansien kilometrien pituisia roskakertymiä, joihin kerääntyy jatkuvasti lisää muovia. Tällainen saastuminen vaikuttaa väistämättä kaikkiin merieläimiin, mukaan lukien maailman suurimmat – valaat.
Arvioiden mukaan valaanpyyntiteollisuuden alusta lähtien on pyydystetty lähes 3 miljoonaa eri lajien yksilöä, minkä vuoksi niiden lukumäärä on jyrkästi pudonnut ja ajanut jotkut valaslajit sukupuuttoon kuolemisen vaaraan.
Valailla on kuitenkin suora rooli maapallon ekosysteemin ylläpitämisessä. Vaikka ne näyttävät olevan kaukana arkielämästämme, ne auttavat pitämään meidät hengissä ruokkimalla kasviplanktonia, joka saa lannoitteensa juuri valaiden ulosteista. Samalla kasviplankton on kuin meressä kelluva sademetsä, joka tuottaa vähintään puolet maailman hapesta, auttaa ylläpitämään kalojen runsautta ja sitoo ilmakehästä valtavia määriä hiilidioksidia, auttaakseen näin torjumaan ilmastonmuutoksia.
Mitä enemmän valaita on, sitä terveempi ja turvallisempi on planeettamme.
Tekijä: Ines-Issa Villido
Tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat sytyttäneet tulia maan ja meren rajalla, merkkinä merenkulkijoille. Tuhansia vuosia on sytytetty tulia, jotta liekistä nouseva savu veisi korkealle taivaaseen tulen ympärillä olevien ihmisten toiveet ja pelot, huolet ja rukoukset. Tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat yrittäneet kesyttää tulta, mutta tuhansien vuosien jälkeenkin tuli on edelleen villi ja vapaa.
Metallitaiteilija Taavi Teevet luo patsaita, jotka työntävät tulta lähemmäs taivasta ja muodostavat horisonttiin loistavan valoleikin, kun aurinko on laskeutunut mereen. Se on pohjoismainen sinfonia viidestä elementistä – maa, vesi, ilma, metalli ja tietysti tuli.
Kun aurinko taas nousee horisonttiin, pylväistä tulee veistoksia, jotka sekä kehystävät että kantavat näkymää.
Tekijä: Taavi Teevet
Pysäkki on raaka ja yksinkertainen. Se on bussikatos meressä, jossa vierailijat voivat levätä. Se on täydellinen paikka nähdä Illikun kaunis auringonnousu – katsoa kohti uutta ja valoisampaa tulevaisuutta.
Installaatio välittää voimakkaan viestin kestävyydestä ja tarpeesta suojella valtameriämme saastumiselta ja tehdä kaikkemme ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Roskiksesta valuu ulos räjähdys muovia ja tölkkejä, toisin kuin tänä vuonna festivaaleilla nähtävä kaunis kukkaräjähdys. Roskakori on maalattu kultaiseksi, koska joidenkin ihmisten roskat on toisten kultaa! Maailmassa on liikaa muovia, jota ei uudelleenkäytetä.
Kannustamme sinua ottamaan kuvia penkillä istuessasi ja jakamaan ne somessa kommentteineen, auttaaksesi edistää vihreämpää elämäntapaa. Toivomme, että se inspiroi ihmisiä tekemään edes pieniä muutoksia elämässään planeettamme suojelemiseksi.
Tekijät: Pallas-taidekoulun opiskelijat Miina Vilo, Monika Teder ja Katariina Torm
Ohjaaja: Maiken Austin
Kiitokset: Innar Mäesalu Haapsalun kaupunginhallituksesta ja Marju Saar Kuressaaren kaupunginhallinnosta
Vuoden 2019 festivaalia varten valmistui Ilandphant Ellu -norsu, joka tuolloin koristi Auringonlasku-lavaa. Elämän viestinä on ohjata meitä huolehtimaan eläimistä ja luonnosta sekä kiinnittämään huomiota niihin vaikuttaviin päivittäisiin valintoihimme. Mahdollisuudet yhteistyöhön luonnon kanssa avautuvat tietoisuuden ja huomaavaisuuden kautta. Teos pyrkii myös lisäämään ihmisten tietoisuutta nykyajan matkailuteollisuuteen ja muuhun viihteeseen käytettävien norsujen kohtalosta. Vaikka norsut ovat luonteeltaan erittäin älykkäitä ja oppimiskykyisiä, ne ovat silti villieläimiä ja käyvät läpi julman kesytysprosessin, saadakseen ne tottelemaan ihmisiä.
Ilandphant Ellu on luonnollisen kokoinen afrikkalainen norsu, jonka selkään kiipeämällä on mahdollista saada hyvin läheinen kokemus oikeasta norsuratsastuksesta ilman eläintä kiduttamatta. Ellu edustaa elämää ja rakkautta ja haluaa ihmisten päättävän ihailla norsuja kaukaa.
Tekijät: Kristjan Klemets, Kertu Laanela, Heikki Gross ja Eva Reiska
“Sydämen tulkinta” on luotu vuoden 2022 festivaaliin ja kutsuu ihmisiä katsomaan itseensä sekä ymmärtämään ajatustensa ja tekojensa käänteitä. Metallinen sydän istuu shakkilaudalla, jonka jokainen ruutu antaa mahdollisuuden katsoa tilannetta eri näkökulmasta. Jokaisella askeleella syntyy uusi näkemys, uusi idea, uusi mahdollisuus, uusi henkilö – uusi tulkinta. Tällä tavalla jokaisella on mahdollisuus kokea jotain, joka koskettaa häntä syvästi, ja nähdä jotain, joka on kätkettynä hänen sydämeensä. Jokaisella on mahdollisuus löytää teoksesta oma totuutensa.
Tekijät: Mari-Leen Lao ja Enno Innos
Tupakantumpista on tullut maapallon yleisin roska ja suurin merien saastuttaja. Yksi tumppi voi saastuttaa jopa 500 litraa puhdasta vettä, päästämällä luontoon myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, nikotiinia, arseenia, asetonia ja ammoniakkia. Keväällä 2019 meissä heräsi halu antaa oma panoksemme tilanteen parantamiseksi ja ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi tumppisaasteesta. Näin keräsimme vuoden 2019 festivaaleilla keräyspisteiden kautta yhteensä 5,1 kg eli noin 29 000 tupakantumppia, joista Tumppilauta valmistui heinäkuussa 2020.
Laudan pohjaosan valmisti John Kaju, ammattipurjelautailija ja venemestari Saarenmaalta. Designin suunnittelija ja toteuttaja on festivaalivieraille jo tuttu taiteilija Ines-Issa Villido. Teline, jolla Tumppilauta seisoo, on Laura Pormeisterin suunnittelema. Tupakantumpit on päällystetty vahvalla epoksihartsilla, joka kiinnittää ne pysyvästi surffilautaan ja estää haitallisten kemikaalien pääsyn ympäristöön. Ja vastauksena uteliaille: kyllä, lauta pysyy vedenpinnalla ja sillä on mahdollista surfata; ja ei, Tumppilauta ei haise.
Tekijät: Ines-Issa Villido, John Kaju ja Laura Pormeister
Maria-Liisa Leonidovin seinämaalaus kuvaa maagis-mystistä metsää, jossa puuhailee hieman omituisia yöeläimiä. Värikkään teoksensa tehostamiseksi taiteilija laittoi hehkulamppuja olentojen silmiin, jotta näet, kuinka ne heräävät henkiin yöllä. Teos voitti parhaan aluesuunnittelun palkinnon I Land Sound 2019 -festivaalin taidekilpailussa ja koristaa tähän päivään asti Piidivabrik-rakennuksen merenpuoleista päätyseinää.
Tekijä: Maria-Liisa Leonidov